Mukulana, heti pystyessäni kantamaan kolmen litran läkkikannulla, hain Huittisten meijeristä joppia. Isä anto keisari Aleksanteri ja Nikolain kirjaimin A ja N tyyliteltyjä kuparikolikoita, niillä sai kannun täyteen joppia.
Aina riitti näitä kookkaita kolikoita. Mieleeni on tullut, maksettiinko isälle palkka näillä kolikoilla. Vuosien aikana en muita kolikoita joppia hakiessani käyttänyt.
Mukulana joppijonossa näki ja koki jos jonkinlaista käyttäytymistä. Työnnettiin sivuun sanoen "pois tieltä, sinulla on aikaa". Mutta mitä mukulan vanhemmat ajattelivat pitkäksi venyneestä joppireissusta. Jonossa kuuli juorut ja päivän uutiset.
Sota-aikana meijeristä sai erittäin hyvää kirnupiimää, nykyisin se on kuin kirnun pesuvettä.
Silloinen piimä oli hyvää limpun liemenä. Meillä oli noin 5 x 5 metrin ala sokerijuurikkaalla. Siitä sai täyteen 80 litran padan, jossa keitettiin siirappia. Piimälimput kun voideltiin siirapilla, se maistui kun olisi kakkua syönyt.
- Kalevi Siltanen -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti