Kerran Seppo Suominen jäi puristuksiin seinän ja juustojen väliin. ”Kapealta käytävältä olin ottamassa juustokiekkoa ylähyllystä. Osui tulemaan mukaan myös alempi tahko, juustojen keskipaino oli 83 kiloa.
"Olisin tietysti voinut pudottaa juustot lattialle, mutta alla oli ämpäri, jonka vedellä juustoja pestiin. Siinä olisi käynyt juustoille huonosti, ja siitä ei juustomestari Lax olisi tykännyt.”
”Isän veli oli työparinani, huusin häntä auttamaan. Hän vain lauleskeli, huusin kovempaa. Sitten hän tuli ja sanoi: ’Oletkin päättänyt pestä kahta juustoa kerrallaan’, ja lähti pois.”
”Huusin uudestaan häntä apuun, sitten tuli ja auttoi. Jatkoin työtäni, vähän ajan päästä rupesin itsekin lauleskelemaan. Topi juoksi perkuleesti paikalle. ’Jäitkö taas juustojen alle, kun vikinää kuuluu’, hän kyseli...
Lisää Seppo Suomisen juustolatarinoita
Ehheetä maitoo - muisteluksia Huittisten meijeristä -julkaisussa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti