"Pyöreitä juustotahkoja laitettiin kymmenkunta päällekkäin lavalle, jonka ympärillä oli kehikko. Kellarista juustolavat nousivat sähkökäyttöisellä vinssillä juustolan katolle. Siitä ne siirrettiin pumppukärryllä auton lavalle, se oli yleensä Suomisen Topin tehtävä.”
Autokuski koski juustolavoihin ensimmäistä kertaa vasta kun niitä järjesteltiin lavalle. [--]
”Helsingissä Valion miehet koputtelivat juustotahkoja, ’vasara’ oli metallia, ehkä messinkiä tai kuparia. Kuului onttoa tai piukempaa ääntä. Jos ääni oli ontto, tahko otettiin parempaan syyniin, siihen kairattiin reikiä, katsottiin onko tahkojuusto pelkkää höttöä. Huittisten meijerin juustoja ei juuri jouduttu kairaamaan." [--]
Paluumatkalla lavalla kuljetettiin yleensä edellisen kerran lavoja ja kehikkoja. ”Joskus haettiin Fazerin varastolta kakkoslaadun karamelleja, suklaata ja keksejä. Niitä jaettiin niille meijerin osakkaille, joilla oli myös sikoja. Se sikojen ruoka kiinnosti talon ja naapurin lapsia, ihan kuin joulu se oli heille...
Lisää Pentti Risasen juustonkuljetusmatkoista
Ehheetä maitoo - muisteluksia Huittisten meijeristä -julkaisussa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti